Ulko Hattu

Vapun jälkeen keskiviikkona siikaongelle töiden jälkeen ja saaliina jopa 5 kalaa. Ongelmana oli vain se, että niistä neljä oli särkiä ja yksi lahna... :D Eli tämän vuoden osalta siikaonginta alkaa olla ohi. Vesien lämmetessä vähempiarvoiset saaliskalat ovat vallanneet rannat ja siiat ovat siirtyneet ulommas merelle. Kausi jäi osaltani vaisuksi ja saalis oli ainoastaan 12 kalaan vain muutamalla ongintakerrlla. Jäiden aikainen sulaminen tänä vuonna teki sen, että viikonlopun "kalastuspäivä" meni haukikalassa Taalintehtaan eteläpuolisilla vesialueilla ja siianonginnalle jäi kovin vähän aikaa. Vappua ennen kalastusta haitttasivat lisäksi itätuulet, joiden seurauksena virtaukset muuttuivat niin, että Vantaan kuraiset valumavedet virtasivat rannikkoa pitkin länteen ja vesi muuttui Lauttaseeressa todella sameaksi. Ehkä jonnekin Porkkalaan ensi vuonna ...

Ehdottomasti hauskin siianongintarerissu oli vappua edeltävänä sunnuntaina, kun menimme naapurinmiehen kanssa Ulko Hattuun kumiveneellä kuten viime vuonna. Ulko Hatun etuna on mm. se, että siellä voi parhaan sesongin aikana kalastella rauhassa, kun jalan saavutettavat paikat ovat aika ruuhkaisia. Kumiveneemme kantavuus on vain 200 kiloa joten kovin pitkiä merimatkoja sillä ei tehdä. Nyt matkan kruunasi se, että sähkömoottorini akku hiipui aivan ennen aikojaan, vaikka olin ladannut sen edellisenä yönä. Onneksi tuli mela mukaan, niin pääsimme takaisin. Ulko Hattu on pienestä koostaan huolimatta todellinen helmi ja sen pohjoispäässä on pitkähkö hiekkasärkkä, joka on samaa sarkkää joka yhdistää Lauttasaaren ja Sisä Hatun.

Ulko Hatun eteläpää päättyy samaan pohjois-etelä -suuntaiseen särkkään, ja se on syksyllä varmasti hyvä meritaimenpaikka tyrskyävine kivikoineen. Kuvassa eteläkärki, joka jatkuu matalana ja kivikkoisena särkkänä kohti Melkkiä.

Iltapäivän saaliina saimme yhteensä kaikkiaan kuusi kalaa, jotka tulivat tasaisesti päivän mittaan.