sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Ulko Hattu


Vapun jälkeen keskiviikkona siikaongelle töiden jälkeen ja saaliina jopa 5 kalaa. Ongelmana oli vain se, että niistä neljä oli särkiä ja yksi lahna... :D Eli tämän vuoden osalta siikaonginta alkaa olla ohi. Vesien lämmetessä vähempiarvoiset saaliskalat ovat vallanneet rannat ja siiat ovat siirtyneet ulommas merelle. Kausi jäi osaltani vaisuksi ja saalis oli ainoastaan 12 kalaan vain muutamalla ongintakerrlla. Jäiden aikainen sulaminen tänä vuonna teki sen, että viikonlopun "kalastuspäivä" meni haukikalassa Taalintehtaan eteläpuolisilla vesialueilla ja siianonginnalle jäi kovin vähän aikaa. Vappua ennen kalastusta haitttasivat lisäksi itätuulet, joiden seurauksena virtaukset muuttuivat niin, että Vantaan kuraiset valumavedet virtasivat rannikkoa pitkin länteen ja vesi muuttui Lauttaseeressa todella sameaksi. Ehkä jonnekin Porkkalaan ensi vuonna ...


Ehdottomasti hauskin siianongintarerissu oli vappua edeltävänä sunnuntaina, kun menimme naapurinmiehen kanssa Ulko Hattuun kumiveneellä kuten viime vuonna. Ulko Hatun etuna on mm. se, että siellä voi parhaan sesongin aikana kalastella rauhassa, kun jalan saavutettavat paikat ovat aika ruuhkaisia. Kumiveneemme kantavuus on vain 200 kiloa joten kovin pitkiä merimatkoja sillä ei tehdä. Nyt matkan kruunasi se, että sähkömoottorini akku hiipui aivan ennen aikojaan, vaikka olin ladannut sen edellisenä yönä. Onneksi tuli mela mukaan, niin pääsimme takaisin. Ulko Hattu on pienestä koostaan huolimatta todellinen helmi ja sen pohjoispäässä on pitkähkö hiekkasärkkä, joka on samaa sarkkää joka yhdistää Lauttasaaren ja Sisä Hatun.


Ulko Hatun eteläpää päättyy samaan pohjois-etelä -suuntaiseen särkkään, ja se on syksyllä varmasti hyvä meritaimenpaikka tyrskyävine kivikoineen. Kuvassa eteläkärki, joka jatkuu matalana ja kivikkoisena särkkänä kohti Melkkiä.




Iltapäivän saaliina saimme yhteensä kaikkiaan kuusi kalaa, jotka tulivat tasaisesti päivän mittaan.

 

tiistai 1. toukokuuta 2012

Haukea huhtikuussa

Vene vesille Taalintehtaalla huhtikuun puolivälissä ja kolme haukireissua takana. Hiukan jännitti, miten vene toimi talven ja viime syksyn "kastumisen" jäljiltä, mutta lähes kaikki oli ok. Ainoastaan bensamittari edelleen jurnutti vastaan, eikä suostunut näyttämään tankin tilaa... Sähkömoottorin ohjaus teki lakon viime vuoden lopulla, joten uusi samanlainen moottori Honkkarista tilalle. Niin tyytyväinen olen ollut keulassa olevaan sähkömoottoriin, että piti oikein erikseen kysyä myyjältä, että onhan mallia saatavilla jatkossakin, jos on tarvetta. Lupasi, että on! Useat kaverini ovat miettineet myös sähkömoottoria keulaan, mutta kiinnitys on useissa venemalleissä hieman ongelmallista. Silver Eagle on siitä kiitollinen, että sen keulaan moottorin saa kiinni omin avuin ilman hitsauspillejä tms. Ihan tyytyväinen en ollut aiempaan kiinnitykseeni, joten nyt olin tehnyt talvella paksusta kuusivanerista (maalattuna ja lakattuna) kaksi palaa, joiden päälle moottorin saa varsin tukevasti kahdella pultilla etupilssin kannen läpi kiinnitettynä (ks. kuva).

    
Mutta kalastukseen. Huhtikuun ensimäisen reissun tein 15. päivänä sunnuntaina Jarin kanssa ja suuntasimme tutuille alkukauden paikoille. Veden lämpötila oli satamasta lähdettäessä vain noin 1,5 astetta, joten varsinaisesta kutuajan kalastuksesta ei vielä ollut kyse. Ajatuksena olikin kalastaa kutulahtien sisäänmenoreittien varsia ja varsinkin lämpimämmän veden kohtia, josko hauet olisivat tulleet lämmittelemään. Ensimmäinen pysähdys k-lahteen, joka antoi erinomaisesti kalaa viime keväällä. Lahden suulta emme löytäneet, kuin yhden seurion, mutta aivan perältä, jossa veden lämpötila oli korkeimmillaan (noin 2,5 c-astetta) kalat löytyivät. Kaikkiaan kuusi ylös ja useita tärppejä ja seurioita. Herrojen ensimmäiset kalat tältä kaudelta kuvissa:

 

Muutaman tunnin kalastettuamme matka jatkui kohti m-lahtea ja matkalla kolusimme pari uutta paikkaa, josta löytyi muutama seurio. Koska vedenkorkeus oli noin +15cm m-lahteen pääsi hyvin pelkästään sähkömoottorin voimalla, eikä tarvinnut turvautua sauvaan, jolla yleensä veneen joutuu työntämään matalimman kohdan yli. Veden lämpötila oli m-lahdessa vain noin 3,5 c-astetta, ja haukien sijasta se oli täynnä lämmittelemään tulleita lahnoja. Kalastimme vielä pois lähtiessä m-lahden edustan ja Jari sai reissun suurimman, noin 3,5 kg:n mamman, jonka luonnollisesti päästimme takaisin veteen.

  
Paluumatkalla kotisatamaan tsekkasimme vielä yhden paikan, mutta ei mitään havaintoja kaloista. Kaikkiaan veneeseen nousi 7 kalaa, joista Jarin kaksi. Parhaiten väreistä toimivat sinisävyiset jerkit.

Seuraava reissu lauantaina 21. päivänä ja yksin liikenteessä. Suunta jälleen k-lahteen, jossa veden lämpötila oli noussut lahden perällä 3,5 c-asteeseen ja kaloja huomattavasti enemmän ja laajemmalla alueella. Syönti oli erinomainen ja veneeseen nousi kaikkiaan 13 kalaa. Lisäksi 3 kalaa irrotti itsensä veneen vieressä ja lukuisa määrä seurioita. Jälleen sinisävyiset jerkit, mutta myös hopea/valko/mustat "silakat" ja "särjet" toimivat hyvin kristallinkirkkaassa vedessä. Kevään aikaisuudesta kertoo hyvin se, että lahden perällä oli edelleen jäätä rannalla.  Kuvassa näkyy yksi noin 2,5 kg kala vasemmalla, tumman alueen edessä.


Lähes koko päivä kului kolutessa laajaa lahtea ja paluumatkalla kävin vain yhdessä paikassa, jonka koodinimi olkoon vaikka l-lahti. Sen vesi oli myös noin 3,5 asteista, mutta vesi todella sameaa lahden perällä. Lahden suulla tuli vielä päivän päätteeksi sameahkosta vedestä kaksi kalaa talvella tekemälläni "särjellä", jossa olin käyttänyt itsevalaisevaa pigmenttiä.  Hyvin toimii ja juuri niin kuin pitikin! :)

Viimeisin reissu nyt lauantaina 28. päivänä ja ajatuksena kartoittaa uusia kalastuspaikkoja keväälle. K-lahdesta kuitenkin ensin kaksi kalaa veneeseen käymään, jotta kalastajan aloituspaineesta pääsee eroon. Syönti oli todella heikkoa ja illalla sain vahvistuksen, että niin oli ollut muillakin eteläisellä vesialueella kalastaneilla. Kalat pikemminkin karttoivat jerkkejä, kuin olisivat edes olleet uteliaita. Lyhyehkön ajomatkan päässä kävin uudessa paikassa, jota olin talvella hahmottanut kartasta potentiaalisena kevätpaikkana. Tämän lahden ongelmana oli se, että sinne pääsy edellytti aikamoista puikkelehtimista matalan ja kivikkoisen vesialueen läpi. Perille saavuttuani huomasin harmikseni, että oikea ranta on täynnä kesämökkejä, jossa yhdessä oli vielä mökkiläisiä paikalla. Pikainen käynti lahden perällä ja vasemman rannan kalastus antoi kuitenkin kaksi veneeseen. Tämä, nimeltään vaikka g-lahti, olisi oikein hyvä paikka viikolla kalastamiseen, kun mökkiläisiä ei ole paikalla...

Paluumatkalla menin vielä yhteen uuteen, kartalla mielenkiintoiselta näyttäneelle paikalle, jonka nimi olkoon vaikka ö-lahti. Ajo sinne menee todella kapeasta välistä (noin 3-4 metriä), mutta paikan päällä huomasin ilokseni, että vettä on noin 1,5 metriä (normaalivedellä). Hämmästyttävää oli se, että lahden vesi oli noin 8-asteista ja aivan perällä yli 10, kun lahden ulkopuolella veden lämpötila oli noin 3,5 c-astetta. Vesi oli aivan sameaa ja ajattelin jo, että täällähän hauen kutu alkaa jo olla pääosin ohi ja lahden ovat vallanneet lahnat ym. Jonkin aikaa kierrettyäni ja heiteltyäni "hohtosärkeä" siiman päähan pamahti kauden suurin kala 6,5 kg / 95 cm. Pikainen punnitus, mittaus ja hauki takaisin veteen sukua jatkamaan :)

 
Kaikkiaan kaloja on siis noussut veneeseen huhtikuussa 27, josta kaverin osuus 2 kalaa. Lisäksi lukuisa määrä riuskoja tärppejä ja seurioita. Kirkkaassa vedessä kalastaminen on jälleen ollut yhtä riemua, kun kalojen iskut jerkkeihin näkee livenä! Ao. kuvassa vielä nyt huhtikuussa parhaiten kaloja antaneet jerkit: