Varsinaisia "koko päivän" haukireissuja olen tehnyt tämän jälkeen neljä, joista eilen viimeisin. Alkukauden kalastusta on leimannut lämpöaalto, joka lämmitti vedet kutulahdissa nopeasti ja toisaalta vedenpinnan alhaisuus. Veden alhaisuus on merkinnyt sitä, että t- ja m-lahtiin ei ole ollut asiaa kuin kerran. Kun vesi on -25 cm, m-lahteen pääsee ainoastaan työntämäällä pitkällä sauvalla vene matalimman kohdan yli. Tätä alemmalla vedellä hauet on etsittävä muualta.
T- ja m-lahdissa kävin vapun jälkeisenä lauantaina ja saalis oli vain yksi runsaan kilon kala. T-lahdessa yksi seurio ja näykkäisy. Juuri mitään liikettä pohjassa ei näkynyt. Sitä vastoin m-lahti oli täynnä kalaa, mutta syöntihalut olemattomat. Kokeilin kaikkia mahdollisia värejä, mutta mikään ei kiinnostanut. Kirkkaassa vedessä pelkkä kalojen katselu oli sinänsä hienoa ja tuttu merikotkapariskuntakin kävi tervehtimässä. Lopulta kuvan särki antoi yhden runsaan kilon kalan.
Seuraavan kerran merelle keskiviikkona Anteron kanssa, joka haluaa aina kalastaa kanssani haukea vain tekemilläni vieheillä. Vedenkorkeus oli laskenut -35 cm:iin, joten päivä kului s-lahdessa ja uudessa paikassa, jonka olin kartalta katsonut mahdolliseksi ottipaikaksi talven aikana. Olkoon sen koodinimi k-lahti. Päivä aurinkoinen ja "helteinen" sekä lähes tyyni, joten kalastuksellista haastetta riitti. Koska oli arkipäivä saimme kalastaa koko päivän rauhassa ja kierros alkoi k-lahdesta. Arkipäivästä huolimatta s-lahdessa oli valitettavasti mökkiläisiä, eikä kalastuksesta oikein tullut mitään, kun emme heitä halunneet häiritä.
K-lahdessa vesi oli todella kirkasta, pohja vaihteli hiekan keltaisen ja rakkolevän ruskean väreissä. Lahti on varsin laaja ja syvyys noin puolesta metristä puoleentoista. Käytännössä kiersimme useita tunteja lahtea veneeni keulassa olevalla sähkömoottorilla. Kalastus oli kirkkaan veden ja pohjan värien vuoksi kuin viime kesän "flats fishing" Floridan Biscayne Bay:ssä. Hitaasti edeten etsimme kaloja ja varoimme pelottamasta niitä. Kalat erottuivat lähes tyynessä vedessä hyvin ja melkein aina näimme seurion ja iskun livenä. Päivän strategiaksi valitsin täysin epäortodoksisesti yhden vieheen politiikan. Gotlannissa FYD:n oppaan sanat olivat jääneet vaivaamaan. Jos uskot jonkun vieheen toimivan tietyissä olosuhteissa ja tiettyyn vuodenaikaan, on turha jatkuvasti vaihtaa vieheitä. Ja niin olikin Kennyn vieherasia vain vanha silmälasikotelo, johon mahtui pumu sandgrävlingen ja pari vickeä. Tuona päivänä heitin vain yo. särkeä. Antero sitä vastoin vaihtoi jatkuvasti jerkkejä ja kävi koko värikartan läpi.
Lopulta tulos oli 14 kalaa veneeseen (joista Anteron 3 kpl, suurin 3,3kg). Minun suurimpani olivat 7,1 kg 6 kg ja 4,6 kg. Näiden lisäksi saimme lukuisan määrän seurioita ja näykkäisyjä. Lopulta Anteronkin kolme kalaa tulivat särki-imitaatioilla. Luonnollisesti palautimme suurimmat kalat takaisin veteen ja isoimmat punnittiin punnituspussilla, jotta rasitus kaloille olisi mahdollisimman vähäinen. Jarrun pidin kireällä, jotta kalat saadaan mahdollisimman nopeasti veneeseen, eivätkä ne mene aivan maitohapoille.
Seuraavan päivänä uudelleen k-lahteen. Lisäksi muutama tunti meni uuden mestan tsekkauksessa, jossa ei mitään havaintoja kaloista. Tosin se saattaisi olla syksyllä ihan hyvä peruspaikka. Päätin jatkaa yhden vieheen politiikkaa "särjellä", koska olosuhteet olivat likimain samanlaiset kuin edellisenä päivänä. Päivän saalis 8 veneeseen, mutta ei mitään huomionarvoista kokojen suhteen. Lisäksi lukuisa määrä seurioita, tönäisyjä ja näykkäisyjä. Jotta niihin olisi ehtinyt, pitäisi olla Mika Häkkisen refleksit!
Viimeinen reissu eilen lauantaina Jarin kanssa täysin erilaisessa kelissä. Koko päivä sadetta, navakkaa itätuulta ja ilman lämpötila vain noin 6 astetta. Vesi oli selvästi jäähtynyt ja noussut viikon puolivälistä. Aloitimme k-lahdesta, jossa laitoin jälleen särjet uimaan. Jari sitä vastoin kävi päivän aikana koko värikartan läpi bustereilla, mantoilla, hellhoundeilla ym. Ässäsärjen lisäksi heittelin kuvan mulkosilmäsärkiä ja lahnaa. Lauantain vuoksi kalastusta häiritsi se, että muitakin venekuntia oli liikkeellä. S-lahdessa vesi oli jo todella sameaa ja siellä minäkin otin räikeämmät värit käyttöön. Lisäksi S-lahden mökkiläiset olivat järjestäen paikalla, joten kalastus jäi pikakäynniksi.
Kaikki, paitsi Jarin pumulla s-lahdesta saama kolmonen, tulivat k-lahdesta. Veneeseen kaikkiaan 11, joista Jarin kaksi. Suurin oli saamani 4kg mamma, joka laskettiin pikaisen punnituksen jälkeen veteen. Sateisen kelin vuoksi parhaiten toimi mulkosilmäsärki, mutta myös keväällä tekemälläni uudella "lahnalla" tuli yksi ylös ja useita tärppejä.
Vielä välineistä. Talvella hankkimani Shimanon Calcutta TE 200 DC on aivan yliveto. Pitkään sitä himoitsin ja Rialinnan 425 euron tarjousta en voinut enää vastustaa. Säädä jarrut kerran kohdalleen ja voit heittää huippupitkiä heittoja koko päivän ilman pelkoa siimasopasta. Jotenkin muut kelat tuntuvat sen rinnalla "kököiltä". Ei minusta myöskään tule Daiwa-miestä. Talvella hankkimani Miljonääri 203 SW on ihan ok, mutta vierastan sen pientä ja metallista liipasinta.
Alkukausi alkaa pikkuhiljaa päättymään ja seuraavat reissut tehdään sitten ihan eri strategioilla. Niistä ja viehevalinnoista sitten myöhemmin lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti